RISTIN "todellinen" VOIMA!
Jokainen uskova on kiitollinen Jumalalle Jeesuksen rististä. Ilman veren vuodatusta ei voisi olla pelastusta. Ilman Jeesuksen ristiä ei voisi olla anteeksiantoa, ei parantumista, ei vapautusta pahan vallasta, eikä ikuisen elämän lahjaa. Todennäköisesti jokainen kristitty tarvitsee enemmän ymmärrystä Jeesuksen ristin voimasta. Mitä enemmän arvostamme sitä, miksi Jeesuksen risti oli välttämätöntä, sitä enemmän voimme elää siinä ihanassa vapaudessa, jonka Jumala on tehnyt mahdolliseksi. Vanhan Rooman aikoihin risti oli ehdoton ja julma teloitusväline. Se ei tuntenut myönnytyksiä, eikä se neuvotellut uhrinsa kanssa. Risti oli tuskallisen kuoleman vertauskuva. Se voitti kaikki väittelyt tappamalla vastustajansa ja vaientamalla ne pysyvästi. Risti ei yrittänyt eheyttää ja hoitaa uhriansa vaan se teki lopun siitä. Risti ei kysynyt toivomuksia uhriltansa vaan antoi sille kuoliniskun. Se ei säästänyt Kristusta, vaan surmasi Hänet samoin kuin kaikki muutkin.
RADIKAALI RISTI
Ristin radikaali sanoma muutti Saulus Tarsolaisen kristittyjen vainoojasta uskon apostoliksi. Ristin sanoma ravisti pois pakanuuden kahleet ja muutti täysin koko läntisen maailman moraalisen ja henkisen ilmaston. Niin kauan kun ristin sanoman annettiin suorittaa alkuperäistä tehtäväänsä uskovien elämässä se säilytti voimansa. Se sai aina tahtonsa lävitse. Se ei tingi, eikä käy kauppaa. Se pyrki ainoastaan lopettamaan vastustajansa mahdollisimman nopeasti. Kristus tiesi tämän kaiken sanoessaan: " Jos joku haluaa minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua ". Risti ei päättänyt vain Kristuksen elämää, se päättää myös jokaisen todellisen Kristuksen seuraajan ensimmäisen elämän, vanhan elämän. Se tuhoaa lopullisesti vanhan mallin, Adamin mallin, uskovan elämässä. Sitten Jumala, joka herätti Kristuksen kuolleista herättää uskovan ja uusi elämä alkaa.
UUSI RISTI - VANHA RISTI Niin pitkään kuin risti säilyttää alkuperäisen muotonsa, sen voima ja radikaali vaikutus säilyy. Ristin voima katoaa, kun se muuttuu kuoleman tunnuksesta koristeeksi. Kun ihmiset tekevät siitä vertauskuvan, siitä tulee parhaimmillaan heikko muistoesine, pahimmillaan taikakalu. Sellaisena sitä kohtelevat nykyään miljoonat ihmiset, jotka eivät tiedä mitään sen voimasta. Aivan yllättäen ja odottamatta on ilmestynyt uusi risti. Se muistuttaa vanhaa ristiä mutta on kuitenkin erilainen. Tästä uudesta rististä on syntynyt uusi kristillisen elämän filosofia. Uusi risti lupaa jännittävää seikkailuelämää, jossa kaikki unelmat saavat toteutua. Uusi risti lupaa korjata ja uudistaa vanhaa elämää. Uusi risti lupaa parantaa syntisen heikkoa itsetuntoa. Se tarjoaa hoitokeinoja ikävien kokemusten lieventämiseksi. Uusi risti ei surmaa syntistä, se ohjaa hänet uusiin tavoitteisiin. Se ei vaadi luopumista itsekeskeisestä elämän muodosta vaan se kehottaa häntä toteuttamaan itseänsä. Uusi risti näyttää syntiselle iloisemman tavan elää ja säilyttää hänen omanarvonsa. Uusi risti on kiinnostunut enemmän myönteisistä tunteista kuin parannuksen tekemisestä. Uusi risti etsii pikemmin nautintoa kuin totuutta. Vanha risti ei ollut missään tekemisissä maailman kanssa. Aadamin ylpeälle lihalle se merkitsi matkan päätä. Rooman valtakunnassa ihminen, joka otti ristinsä ja lähti liikkeelle, oli jo jättänyt hyvästit ystävilleen. Hän ei aikonut palata. Hän oli jo kulkemassa kohti loppua. Risti ei tarjonnut sovitteluratkaisua, se ei lieventänyt tai säästänyt mitään, se surmasi koko ihmisen täysin ja lopullisesti.
RISTIN TOISELLA PUOLELLA Jumala tarjoaa elämää, mutta ei vanhaa elämää paranneltuna. Hän tarjoaa kuolemasta nousevaa elämää. Se elämä on aina ristin toisella puolella. Kristinusko ei ole sopusoinnussa maailman kanssa, vaan sitä vastaan. Vanhaa elämää ei voida hoitaa kuntoon, se jätetään ristille. Vanhaa ihmistä ei voida uudistaa ja eheyttää, se on ristinnaulittava. Vehnänjyvän on pudottava maahan ja kuoltava. Meidän on ratkaistava kantamme ristiin, me voimme joko paeta sitä tai antautua sille. Jos päätämme paeta ristiä, jää jäljelle vain tyhjä puhe pelastuksesta. Voima poistuu kun hylkäämme ristin. Jos olemme viisaita, me seuraamme Jeesuksen esimerkkiä: kärsimme ristillä ja pidämme vähäisenä ristin häpeän sen ilon rinnalla, joka edessämme on. Risti leikkaa elämäämme sieltä mihin sattuu eniten; se ei säästä meitä, eikä huolellisesti varjeltua mainettamme. Se kukistaa meidät ja lopettaa itsekkään elämämme. Vasta silloin voimme kohota täyteen elämään ja yltäkylläisyyteen. Silloin alamme käsittää, mitä Paavali tarkoitti sanoessaan: "Maailma on minulle ristiinnaulittu, ja minä maailmalle !" Jumala on osoittanut hyväksyntänsä tälle ristin sanomalle Paavalin ajoista nykyhetkeen saakka. Ristin sanoma on antanut elämää ja voimaa maailmalle vuosisatojen ajan. Uskonpuhdistajat ja herätyssaarnaajat ovat kaikki korostaneet ristin sanomaa. Pyhän Hengen ihmeet, merkit ja voimalliset teot todistavat Jumalan hyväksynnästä. Rohkenemmeko me, jotka olemme perineet tällaisen voiman, vesittää totuutta? Saarnatkaamme vanhaa ristiä ja tulemme tuntemaan vanhan voiman!
David Sterling
|